Nitor ja Helsingin yliopisto selvittivät: suomalaisyritykset ketteryyden edelläkävijöitä

Ketterästä kehittämisestä on puhuttu ohjelmistokehityksessä jo vuosia. Yhä useampi muidenkin toimialojen yritys on ainakin juhlapuheissa muuttanut toimintatapojaan ketterämmiksi. Nitor yhdisti voimansa Helsingin yliopiston kanssa selvittääkseen ketteryyden todellisen tilanteen Suomessa ja julkaisee nyt ensimmäisiä tuloksia selvityksestä.

Ketteryyden tila Suomessa -selvitys toteutettiin verkkokyselynä marras-joulukuussa 2018, ja siihen vastasi 118 henkilöä eri toimialoilta. Eniten vastaajia oli ICT- , finanssi- ja televiestintäaloilta.

Noin 24 % vastaajista kertoi yrityksensä käyttävän ketteriä menetelmiä koko yrityksen laajuudelta. Ketteriä menetelmiä ei käyttänyt lainkaan 6 % vastaajista. 89,5 % oli kokenut ketterät menetelmät positiivisina.

Suosituimmat menetelmät vastaajien keskuudessa olivat Scrum (88 %), Kanban (81 %), DevOps (62 %), SAFe (61 %) ja Lean-menetelmät (52 %).

”Mielestäni kiinnostavin tulos kyselyssä oli se, että yksikään ketteriä menetelmiä käyttänyt yritys ei ollut siirtynyt takaisin perinteiseen malliin. Se kertoo siitä, että ketteryydestä on havaittu yrityksissä selviä hyötyjä”, Nitorin kouluttaja ja ketterien menetelmien käytöstä tohtoriksi väitellyt Maarit Laanti sanoo.

Ketterien menetelmien levinneisyyttä yrityksiin on tutkittu aiemmin mm. vuosittain julkaistavassa kansainvälisessä Stateof Agile -tutkimuksessa, joka ulottuu myös Suomeen. Suomalaisten vastaajien määrä ei kuitenkaan ole tiedossa, ja eurooppalaisiakin oli viimeisimmän selonteon vastaajista vain 27 %.

”Jos vertaamme oman kyselymme vastauksia State of Agile -tutkimukseen käy ilmi, että suomalaisyritykset käyttävät kansainvälisessä vertailussa enemmän kehittyneitä ketteriä menetelmiä kuten Scrumia, Kanbania ja SAFea. Maailmalla ehdottomasti yleisin menetelmä on Scrum, joka on käytössä 70 %:lla vastaajista ja Kanban vain 5 %:lla”, Laanti sanoo.

Tämän perusteella suomalaisyritykset vaikuttavat olevan selkeästi edelläkävijöitä ketterien menetelmien hyödyntämisessä.

Helsingin yliopisto ja Nitor tulevat myöhemmin julkaisemaan tarkempaa analyysiä selvityksen tuloksista.