Ketteryydestä ei ole paluuta: Suomalaiset yritykset ovat ketteröityneet edelläkävijöiksi

Nitorin yhdessä Helsingin yliopiston kanssa marras–joulukuussa 2018 tekemän Ketteryyden tila Suomessa -kyselyn alustavista tuloksista selviää, että ketterät menetelmät ovat yrityksissä laajalti käytössä. 89,5 % vastaajista suhtautui positiivisesti ketteriin menetelmiin.

Ketteryyden tila Suomessa -kyselyyn tuli kolmen viikon aikana 118 vastausta. Suurin osa vastaajista toimi suurissa tai hyvin suurissa yrityksissä. Vastaajat myös edustivat erilaisia suomalaisia yrityksiä eri toimialoilta.

Noin 24 % vastaajista kertoi käyttävänsä ketteriä menetelmiä koko yrityksen laajuudelta. Ketteriä menetelmiä ei käyttänyt lainkaan 6 % vastaajista. Tässä olemme hieman jäljessä 12. State of Agile -kyselyä vuodelta 2018, jossa vain 2 % ilmoitti, etteivät ketterät menetelmät ole käytössä.

89,5 % vastaajista oli kokenut ketterät menetelmät positiivisina. Yksikään ketteriä menetelmiä käyttänyt yritys ei ollut siirtynyt takaisin perinteiseen malliin. Suosituimmiksi menetelmiksi nousivat Scrum (88 %), Kanban (81 %), DevOps (62%), SAFe (61 %) ja Lean-menetelmät (52 %).

Jakauma on selkeästi toisen tyyppinen kuin globaalisti tehdyssä State of Agile -kyselyssä vuonna 2018, jossa Scrum oli käytössä 70 %:lla vastaajista (lukuun on laskettu mukaan myös ScrumBan- ja ScrumXP-käyttäjät) ja Kanban vain 5 %:lla. DevOps oli suunnitteilla tai käytössä 71 %:lla ja SAFe 29 %:lla käyttäjistä. Jos tuloksia verrataan vuoden 2018 State ofAgile -tutkimukseen, Scrum, Kanban, SAFe, LeSS ja Lean-menetelmätkin ovat Suomessa enemmän käytössä kuin muualla. Tämän perusteella voimme sanoa, että suomalaiset yritykset ovat ketteryyden edelläkävijöitä.

Julkaisemme myöhemmin vielä tarkempia analyyseja tuloksista yhdessä Helsingin yliopiston kanssa.

Kiitokset kaikille tutkimukseen osallistuneille!

Suorittamassamme valvotussa arvonnassa iPhone Xs:n voitti Jyrki Janatuinen. Kullanvärinen palkinto on jo luovutettu voittajalle. Onnittelumme!

Edellinen
Edellinen

Nitor ja Helsingin yliopisto selvittivät: suomalaisyritykset ketteryyden edelläkävijöitä

Seuraava
Seuraava

Hajautettu päätöksenteko – mitä se on?